Olympian loppua ja SM-halleja…..

Pekingin olympialaiset ovat sitten ohi. Kisoja tuli seurattua ihan kunnolla ainakin hiihdon ja ampumahiihdon osalta. Mitaleja tuli enemmän kuin veikkailin. Kiitos Niskasten. P-savolaiset pitivät lippua korkealla näissä kekkereissä. Suomi sai hiihdosta 6 mitalia. Niskaset olivat näistä osallisena 5:ssä. Lisäksi mitalit taistelussa P-Savo – Ruotsi 5-4. Ei hassummin. Ja vielä...nämä Kepan mitalihiihdot olivat juuri sellaisia, jotka aiheuttivat sellaista värinää, mitä vain urheilu voi tuottaa!!

Nämä olivat kekkerit, joissa korona varjosti tunnelmaa vahvasti. Lisäksi olosuhteet, ainakin ampumahiihdossa olivat välillä sitä luokkaa, että tasapuolisuudesta ei ollut tietoakaan. Suorituspaikat ja varsinkin hiihtobaanat olivat kuitenkin ihan ookoota, mutta silti…..pitäisi katsoa, minne tällaiset joka urheilijan tavoitelluimmat kisat myönnetään. Tuntui vähän, että A-luokan urheilijat joutuivat kisaamaan B-luokan kisoissa ja C-luokan olosuhteissa.

Meidän ampumahiihto näytti alkukaudesta pieniä piristymisen merkkejä, mutta totuus oli toisenlainen. Kauden pääkisa ja aikas raakat olosuhteet sekä radat aiheuttivat sen, että ei mitään jakoa. Ei ainakaan hiihtovauhdissa. Poikkeuksena tottakai Seppälä, jonka 9:s sija oli erinomaista tekemistä. Norjan kokeneet kasvot näyttivät, että kun koittaa se kauden tärkein tapahtuma, niin kunto löytyy. Böen veljet napsivat 9 mitalia yhteensä. Roiseland kuittasi 5 ja Tirilikin 3 mitskua. Ranskan Maillet meinasi päästä jopa 6 mitaliin, mutta hukkasi sen mahdollisuuden tuuleen ja tuiskuun. On se mukava lähteä katsomaan tätä porukkaa ihan livenä Kontiolahden maailmacuppiin tässä parin viikon päästä.

Tosiaan hiihdosta menestys oli meidän osalta ihan mallillaan. Mutta kuitenkin menestys ja pärjääminen on muutaman kokeneen yli kolmekymppisen harteilla. Miehissä nuorista aikuisten menestyjiksi on viime vuosina noussut vain Joni Mäki. Naisten puolella Johanna Matintalo ja ehkä Jasmin. Nuorissa naisissa olisi useitakin ”tulevaisuuden toivoja”, mutta liki kaikki huuhailevat ties missä ja miten. Pekingin ehkäpä pahimmat pettymykset, ainakin omasta mielestä, olivat naisten viesti ja parisprintti. Sieltä olisi pitänyt pystyä parempaan.  Kisat muistetaan suomalaisittain Iivon värisuorasta, Kepan huikeista mitaleista ja uran parhaista kisoista sekä siitä, että perus-Pertusta tuli kahdella matkalla kv huipputason-Perttu. Bolsu oli kisojen hiihtokuningas. Se on selvää. 5 mitalia sen todistaa. Ja Juuhaukki otti odotettuun tapaan omansa. 3 kultaa. Uran ekan henkilökohtaisen  olympiamitalin ja myös viimeisen?

Kuopion SM-hallit:

N1500m: Alku hölkäten. Sitten ennakkosuosikki Ilona Mononen lähti vetämään. Eleettömän helposti. Siinä meni Kuopiohallin kierrokset sinne 57 sekkaan. Tälle 18-ikäiselle huippulupaukselle antoi hyvän vastuksen 31-vuotias ja SM-mitaleita jo saalistanut Kaisa Kankaanranta. Siis omaa sukua Tyni. Mukana oli vain 7 juoksijaa. Ainoastaan kärkikaksikko meni alle 4.30.

M1500m: Eka kiepillä kärkipaikan otti viikko sitten 3.46 juossut Eero Saleva. Komealla askeleella kaveri veti kovaa, mutta nyt taktiikka ei purrut. Ohi tultiin lopussa ja rajusti. Ennakkosuosikki Joonas Rinne tikkasi ensin ohi ja mukaan lähti myös Konsta Hämäläinen. Saarijärven mies ei kuitenkaan antanut yllättää. Liki jokainen juoksija takoi kisassa PB:n. Kiitos Eero Salevan.

N400m: Kaikkien aikojen kisa. Tiukka ja tasokas. Eteenpäin on menty. Usean juoksijan toimesta. Oliko yllätys, että Milja Thureson voitti. Olihan se siinä mielessä, että mukana oli vaikkapa Mette Baas. Mutta toisaalta Milja on sellainen taistelija, että oksat pois. Onko Miljalla joitain juuria Rautalammille. Sellaisia huhuja olen kuullut, mutta tiedä sitten.

M3000m: Helander tyrkkäsi itsensä heti piikkiin. Veti liki koko matkan 8 min vauhtia ja jäi lopulta ilman mitalia. Topi irtosi lopussa vetäen vikan tonnin 2.33. Loppuaika ihan hyvä alle 8 min. Kisan supersuorittaja oli nuori Mika Kotiranta tasan 8 min ajalla. Se on 22-ikäisten kaikkien aikojen 3:nneksi paras aika. Edellä vain Samuli Vasala ja Mikan koutsi Tuomo Lehtinen. Kokonaisuutena erinomainen ja hyvätasoinen kilpailu.

N3000m: Mononen ja Blomqvist vetivät vuorovedolla sulassa sovussa. Vika tonni alle 3 min ja Monosen voittoaika 9.14 jää karvan verran 19-sarjan SE:stä. Kisan pronssi meni 48-vuotiaalle Laura Manniselle. Ikäistensä SE 9.42 ajalla on esimerkkinä muille. Kisan 11:sta oli juoksun ainut P-savolainen Pihla Hokkanen. Husson Kallen valmentama Pihla lähti tavoittelemaan 10 minuutin rajaa ja onnistui. Kisan jälkeen ikionnellinen Pihla on syksyn harjoittelun jäljiltä noussut ihan uudelle tasolle ja siitä todisteena nyt reilun 20 sekan parannus entiseen enariin.

N800m: Viola Westling veti ja näytti jo ottavan omansa. Aidoista kasille siirtynyt Eveliina Määttänen oli kuitenkin eri mieltä ja tuli lopussa rennolla kirillä mestaruuteen. Kisan pronssia otti melkoisen jytkyn järjestänyt 35 vuotias Erika Utriainen, joka paranteli myös ulkoratojen ennätysnumeroitaan 2.08:aan. P-savolaisista oli mukana nuori Sini Karjalainen, joka juoksi ajan 2.20.45.

Niin......Kuopion SM-hallit olivat hienot kisat, joista jäi ihan hyvä maku. Järjestelyt näyttivät soljuvan moitteettomasti. Ja useat mitalikahvitkin tuli juotua, joten mikäs oli nauttia tunnelmasta. Kun vaan nyt pääsisi erilleen noista maskeista.......

Tässä kaikki....tai ainakin osa...tällä erää. Nautitaan......

 

-Artsi