Kuopio maratonia ja maaottelua

Kuopio maraton...

Osanottajamääräksi tiedotettiin noin 800. Maalilinjan ylittäneitä ei kylläkään tuota määrää ollut. Parhaista vuosista siis jäätiin, mutta jospa homma alkaisi elpymään näiden koronavuosien jälkeen. Eniten porukkaa kokosi puolimaraton, jossa maaliin selvisi vajaat 300 juoksijaa.

Nyt juostava reitti oli oikeinkin hyvä. Ei varmaankaan sieltä nopeimmasta päästä, mutta muuten miellyttävä, ei lainkaan puuduttava reitti. Ja kun kelikin oli vaihteleva, väliin aurinkoa, väliin kunnon vesikuuro, niin mikäs oli ”nauttia” menosta.

Tapahtumaan oli selvästi panostettu. Kilometrit oli reitillä merkitty selvästi. Huolto pelasi ja maaliintulon jälkeen saatavilla oli vaikka minkämoista juomaa ja syötävää. Tulipa jopa Lidingöloppetin maalin jälkeinen kattaus mieleen.

Niin....monelle tämä tapahtuma on oman kunnon tsekkauspaalu. Osalle toki ihan kunnon kilpailu ja osalle liikunnallinen rento päivä. Ja näinhän sen kuuluukin olla. Kovaa siellä monet menivät ja loppuajatkin sen kertovat. Tässä yhteydessä en ala erittelemään ketään muita kuin itseäni: Hölkättyä tuli puolimaraton ja loppuaika 1.47 tienoolla. Eka kilsa ruuhkassa sinne 6 minuutin pintaan, sitten hipsuteltiin 5 minuutin kilsoja. Ihan loppuun asti. Viidessä vuodessa vauhti on hiipunut vajaat 10 minsaa. Mikähän lienee syynä. Sitä voi mietiskellä iltalampun kodikkaassa loisteessa....heh heh.

 

Maaottelusta….

Vaikka Suomen yleisurheilun taso on ollut selvässä nousussa, niin takkiin tuli jälleen. Vaikka mitaleita saatiin EM-kisoista ihan mukavasti, niin takkiin tulee. Oliko se sitten Ruotsin hyvyyttä, vai meidän heikoutta. Joka tapauksessa ei ole herkkua katsella, kun keltaiset juhlivat.

Niin….kannatti viedä maaottelu Olympiastadionille. Katsojia oli yllättävän paljon. No olihan siellä toki tilaa, mutta onhan tuo yli 40 000 katsojaa viikonlopun aikana ihan mukava luku. Ja tunnelmahan tässä tapahtumassa on aina huikea, olipa tulostaso sitten millainen vaan. Ja näinhän sen pitääkin olla.

Jos mietitään maaottelua kestävyysjuoksujen osalta, niin keskimatkat menivät vielä kohtuullisen hyvin. Kiitos Kuiviston ja Rinteen. Molemmat taistelivat tasapäisesti jopa maailman huippujuoksijoita vastaan. Niin....ja kyllähän tuota Santtu Heikkisen kehitystä ja taistelua on ilo seurata.

Mutta entä pitemmät matkat. No joo...pisteitä meni paljon Topin ja Camillan poissaoloihin, mutta muuten.....keltaisten kolmoisvoitot monella matkalla olivat myrkkyä monen mielelle. Toki vaikkapa Reippaan Pihla Hokkasen esteiden enari ja piirinennätys on sellainen temppu maaottelussa, että enempää ei voi vaatia. Pihlan kausi oli onnistunut ja varmaankin uran ylivoimaisesti paras. Tuosta on hyvä jatkaa tulevaan.

Niin...ja kyllähän miesten vitosella kuitenkin Salevan Eero ja Eemil Helander olivat hyvässä vauhdissa. Helanderin nousu jalkavamman jäljiltä on lähtenyt kunnolla vauhtiin ja mihinhän kaveri yltää ensi kesänä. Mutta mutta....keltaisten taso on vaan sellainen meihin verrattuna vaikkapa esteissä, että he rilluttelivat kolmoisvoiton suorastaan rupattelemalla mukavia.

Mutta...tämä maaottelu jos mikä on uniikki tapahtuma tällä maapallolla! Älyttömän hienoa.

Tästä mennään kohti syksyä. Ja muistakaahan....P-savon maakuntaviestijuoksu juostaan lauantaina 1.10.2022. Nyt vaan joukkueita kasaamaan.

 

-Artsi