Kaikenlaista mitä mieleen juolahtaa…

Niin…..hiihtolomat alkoi just….tai siis syyslomaksi kai sitä virallisesti kutsutaan. Taitaa aika moni kuitenkin viettää aikaa vasta avatuilla ensilumen baanoilla. Virtasen Mikko Vuokatista sanoi, että tämä on hiihtäjille valmennuksellisti hienointa aikaa. Ensilumen ladut avattu ja samalla maastoissa voi tehdä vielä tuottavia jalkalenkkejä.

Juuri näin….tätä olen aina silloin tällöin väläytellyt myös kestävyysjuoksijoille. Näin peruskuntokauden alussa loka-marraskuussa kannattaisi ehdottomasti pitää, varsinkin nuorten, leirejä tai pidennettyjä viikonloppuja vaikkapa Vuokatissa. Päivän toinen harkka hiihtäen, toinen maastoissa juosten. Ja vaikkapa illalla vielä pieni lihashuolto/kuntopiiri/sähly. Siinäpä sitä tulisi monipuolista kestotreeniä. Eikä olisi mistään pois. Päinvastoin. Tottahan se pientä satsausta vaatii, mutta hiihtopuolella tähän on totuttu. Eikä ne etelän leiritkään ilmaisia ole.

Näin syksyllä jotkut kestävyysjuoksijat käyvät tekemässä tasotestin joko kenttätestinä tai juoksumatolla. Itsekin kannatan moista toimenpidettä. Se on tsekkaus ja vertaus aiempiin testeihin ja myös siihen, mistä lähtökuopista ja miten lähdetään rakentamaan kautta. Mutta on myös muistetttava, että se oma tunne treeneissä ja muulloinkin on se tärkein mittari. Tunnetta on vaan peilattava siihen testidataan.

Eihän näitä testejä aikoinaan, siis vanhoina hyvinä aikoina heh heh, juurikaan tehty. Tai siis tehtiin. Kolme kertaa kaudessa juostiin 10km/15km/20km:n testijuoksu. Tasaisen kovaa. Silleen, että vauhti ei saanut lopussa hyytyä. Mikäli testijuoksun kilometrivauhti oli vaikkapa 4.00/km, niin silloin kevyet aerobiset lenkit juostiin 5.00 ja hiljempaa. Ja se väli 4.00-5.00 oli sitä vauhtikestävyysmenoa eli vk pitkät ja vetotreenit, jotka juostiin ulkona. Sen lisäksi alkoi myöhemmin tonnin vedot ja lopulta ennen kisakautta virittelyt 400 / 200 / 100 vedoilla. Yksinkertaista, mutta aika kovaa moni meni siihen aikaan. Tässäkin piirissä. Ilman happotestejä.

Onko Kuopio jalkapallokaupunki? On kai se siinä mielessä, että menestys on hurjaa. Naiset mestareita. Miehet hopeaa ja Suomen cupin voitto. On siinä meriittejä. Mutta sitten....yleisesti kai jalkapallokaupunki määritellään sen mukaan, miten paljon yleisöä käy katsomassa pelejä. Ja silloin en kyllä laske Kuopiota jalkapallokaupungiksi. Otetaan esimerkki: Kups pelasi toiseksi viimeisen kotipelin Hakaa vastaan, joka oli mestaruutta ajatellen aivan ratkaiseva peli! Miten kävi.....Kupsin peliä seurasi vain ja ainoastaan reilut 1500 katsojaa. Samaan aikaan Kalpa pelasi täysin merkityksettömän kotiottelun ja porukkaa puolta enemmän.  En kyllä kannata näillä eväillä mitään isompaa jalkapallon stadion hanketta Kuopioon. Miljoonille on muutakin käyttöä.

Ja sitten vielä kertaus, mitä Konosen Vallu esitteli muutamia vuosia sitten:

Huipulle pääsyyn ei ole mitään erityisiä kikkoja. Mikään yksittäinen asia ei sinällään ole tärkeää, vaan kaikki asiat, jotka liittyy urheilemiseen, pitää olla kohdallaan:

• kestävyys on yksi tärkeimmistä pointeista. Hyvä hapenottokyky ratkaiseva kestävyyslajeissa.
• tekniikka, josta seuraa suorituksen taloudellisuus.
• lihaskunto on tärkeä asia lajissa kuin lajissa.
• varusteet, kengät, sukset ym. On satsattava! Ei saa tinkiä.
• rasitus/lepo on yksi kulmakivistä.
• vapaa-aika, kaverit, opiskelu, työ ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta.
• ravinto; normaali kotiruoka riittää pitkälle. Rautakuurit tarpeen.
• oma motivaatio: tärkein asia. On selvitettävä itselleen, miksi treenaa ja mistä asioista ehkä joutuu luopumaan.
• urheilijan ja valmentajan vuorovaikutus oltava kunnossa.
• olosuhteet; menestyvä urheilija hakee olosuhteet, missä hän kehittyy.
• kestävyyttä, nopeutta ja lihaskuntoa voi hankkia monissa olosuhteissa.

Harjoittelu on kilpailuun valmistautumista. Eli sitä kuinka saadaan elimistö toimimaan mahdollisimman taloudellisesti kilpailusuorituksessa. Harjoituksissa aina 100%:n suoritus on jo runttaamista, eikä välttämättä hyvä asia. Esimerkiksi tonnin vedot tulee juosta aina siten, että viimeinen menee helposti koviten.

Tässä kaikki tällä kertaa. Ei muuta kuin talvea odotellessa.

 

-Artsi