SM-maastoista…

Niin....kisathan pidettiin Helsingin Paloheinässä. Vappuna siellä vielä hiihdettiin. Nyt juostiin. Jo ennakkoon nousi kohunpoikanen SM-maastojen radasta. Lopputulos oli, että osa porukkaa kiitteli kovasti ja osa porukkaa antoi kitkerän sävystä kommenttia. Ja osa juoksijaporukasta ei laittanut lappua rintaan lainkaan. Juurikaan reitin takia. Niin...ainakin serpentiinimutkainen alamäkiosuus vaikutti kyllä todella hankalalle juosta. Siinä kohtaa homma meni mielestäni hieman överiksi. Ei välttämättä ihan tuollaista extremea tarvittaisi. Tiedä sitten, kenen idea tämä oli....no taisihan siellä TV-lähetetyksessä ne nimetkin nousta esiin. No joo....reittihän oli kaikille sama ja syksyyn tällainen maastoreitti olisi sopinut erityisen hyvin.

Miesten yleiset sarjat: Päivän nimi oli ehdottomasti Ossi Kekki. Hän liittyi nyt siihen Utriainen-Järvenpää osastoon, joka on hoidellut molemmat matkat kotiin muutaman tunnin välein. Tiedä sitten, mistä Ossi Kekin ylivoima kertoi. Yksi tekijä on tottakai, että Kekki on hyvä maastomenijä. Tietenkin jos meidän ykkösketju olisi päättänyt osallistua.....niin mutta se ei ole Kekin suorituksesta yhtään pois.

Olihan tuo miesten nelonen hurja otatus. Varsinkin lopun osalta. Karttulan kujilla reittienarin tehnyt Mikkosen Samu jäi jo matkalla hieman mitalitahdista, mutta lopussa nousi taistoon mukaan. Eikä kauaksi jäänyt. Loppusuora oli käydä ahtaaksi, kun miehet rutistivat maaliviivalle yhtaikaa. Harmittava nelossija, mutta liki koko talven muun muassa Keniassa leireillyt Samu on tullut takaisin huipulle.

Naisten yleiset sarjat: Naisten nelkku oli jo ennakkoon yksi päivän kovimmista starteista. Yksi suosikki Nathalie Blomqvist tipahti pois ennen kisaa, mutta Kristiina Mäki ja Ilona Mononen pitivät alusta pitäen vauhtia yllä. Lopussa 1500m liki 4 minuuttiin juossut kaksoiskansalainen Mäki hoiti homman rajulla kirillä. Pronssista ja muista sijoituksista käytiinkin sitten mielenkiintoinen kisa. Mensosen Veera veti pääjoukkoa suurimman osan matkasta ja sääteli näin vauhdin itselleen sopivaksi. Välillä prossimitalin saalistajia oli useita, mutta lopussa Karttulan kujien kärkikaksikko Saija Seppä ja Veera ratkaisivat kuka on kuka. Ja niin vaan kävi, että järjestys pysyi samana. Veeran juoksu oli erinomaista tekemistä ja nelossija ei aiheuttanut isompia painajaisia. Niin....siis Samun ja Veeran nelossijat SM-maastoissa osoittavat, että on onnistuttu harjoittelussa ja ollaan valtakunnan kärkijuoksijoiden kaartissa. Pitää osata arvostaa tuonsortin saavutuksia. Eivät ne kuitenkaan itsestäänselvyyksiä ole.

Nuorten sarjoista on tottakai poimittava Cooper-Kauppisen mestaruus 22-ikäisten 6km:n matkalta. Mikolle sopii maastot ja aikalailla helposti näytti tällä kertaa homma hoituvan. Kaverilla on luontaista pohjaa ja nyt kun vauhtia ja veekoo pohjaista treeniä on tullut muun muassa Konsta Hämäläisen kanssa, niin jännä nähdä, miten radalla rupeaa kulkemaan. Toinen merkittävä P-savolaisnosto nuorissa oli, kun 19-sarjan Henri Säisä yllätti ja otti pronssia. Enpä välttämättä olisi uskonut, mutta Haataisen Matin valmentama Henri on kehittynyt hienosti. Vaikka Karttulan kakkonen ei mikään erikoinen ollutkaan, niin Paloheinässä jysähti.

Toki on mainittava vielä ainakin 15-ikäisten poikien Kiuruveden Urheilijoiden huikea näytös. Nimittän joukkuekisan kulta on oikeinkin komea näyttö seuran työlle. Poikien joukkueessa juoksivat Iiro Säisä (12), Eemil Veikkola (15) ja Niilo Kouvalainen (21).

Niin....SM-maastojen hienous on se, että siellä paahtaa menemään myös muiden lajien huippuja. Nytkin Siilistä lähtöisin oleva ultrajuoksujen ykköstykki Satu Lipiäinen juoksi molemmat matkat. Kympin sijoitus oli jopa 6:s 38 min olevalla ajalla. Ja sitten vuorijuoksun ammattilainen entinen hiihtäjä Susanna Saapunki laittoi jopa Johanna Peiposen ahtaalle. Ja olihan siellä mukana miesten nelkulla myös vuosia sitten lopettanut, mutta viime talven viestihiihdon Suomen mestari Aku Nikander. Olihan tuossa Akun menossa asennetta ja varmasti huumoriakin. Mutta silti.....Aku hävisi esimerkiksi Konsta Hämäläiselle vain 7 sekkaa ja aika minusta huikean kova 12.59. Suunnistuksen puolelta kisoissa oli myös muutama ihan maailman kärkitason menijöitä. Lisäksi veteraanisarjoista löytyi sellainenkin nimi, kun 50-sarjan neljän kilsan mestari Johanna Lindholm. Siis juuripa se....entinen hiihdon arvokisaedustaja, juossut kympinkin kovaa ja aikas läheistä sukua meidän tämän hetken hiihdomme supertreenaajaan Remiin. Ja P-savolaisittain on hyvä lopettaa tämä reportaasi siihen, että juuri tämän 50-sarjan SM-kisan hopealle juoksi Niina Halonen jääden vain niukasti Johannasta. Ja vauhti oli 4 minuutin kilsavauhtia, että kovaa kulkee.

Eli eikä muuta kuin että elämä on ihmisen parasta aikaa.

 

-Artsi