Menee tunteisiin…

Vuoden Urheilijan valinta. Tämä jos mikä herättää tunteita. Välillä kiivastakin keskustelua. Itse olisin listannut tuon kärjen aivan samalla tavoin. Paljonhan puhutaan, että hiihto on marginaalilaji. Ja ainakin koripalloon verrattuna. No tottahan tuo onkin. Mutta Iivo on lajinsa olympiavoittaja. Siis lajinsa paras. Vaikka Lauri Markkanen pistää palloa sukkana sisään solkenaan, niin onko hän kuitenkaan lajissaan vaikkapa 50 parhaan pelaajan joukossa. Ei taida olla. Ja vaikka Topi on ”vain” Euroopan mestari, niin laji nimeltä kestävyysjuoksu ei kuulu kyllä marginaalilajeihin. Noo…..makuja on monia.

P-Savon yleisurheilutilastot näyttävän ilmestyvän. Ainakin Savon Sanomat ovat julkaisseet tilastoja. Ihmetyttää vaan, mihin kestävyysjuoksun osalta olivat jääneet 800 metrin matkojen tilastot. Luulin, että ne kuuluvat jostain syystä pikamatkojen puolelle, mutta ei niitä ollut sielläkään. Niin….paljon synkempiäkin tilastoja on vuosien saatossa nähty. No, tietysti viime vuonna ainakin kärjen osalta kiitosta on annettava Kauppisen Mikon ja Mensosen Veeran suuntaan. Mutta toki on huomattava, että vaikkapa naisten tonnivitosella peräti 7 juoksijaa meni alle 5 minuutin. Ja pitemmillä matkoilla meidän veteraanjuoksijoiden osalta meno on ollut jälleen esimerkillisen kovaa. Niin...tästäkin P-savon kestävyysjuoksu ja hiihtotilanteesta sekä muun muassa näistä kuopiolaisten seurasiirroista sain yllättäen kuulla kaikenlaista, kun tuolla Kanarian matkalla satuin istumaan koneessa itselle aluksi ihan tuntemattoman tyypin kanssa. Hänellä oli näkemystä, sisäpiiritietoa ja tunnetta kehissä. Meni matka mukavasti.

Ampumahiihdon maailman cup jatkuu kiivaana ja hiihdossa mitellään Suomen mestaruuksista. Tuo ampumahiihdon kisaruletti on sellainen, että treenaamaan ei ehdi. Ylen asiantuntijatkin vaihtuvat viikottain ja viikko sitten vuorossa oli reilut parikymppinen Tuukka Invenius, siis juurikin Leppävirran kavereita. Äskettäin lopettanut ampumahiihtäjä. Hieno homma, että Tuukka pääsi kehiin. Mutta jotenkin säälittää, kun tuossa vaiheessa ei voi olla syvempää asiantuntemusta ja näkemystä touhuun. Eikä varsinkaan uskalla latoa näkemyksiään. Menee itsestään selvyyksien kommentointiin. Noo....onhan siellä vaikkapa tämä lajin sisäpiiriläinen Ville Kotikumpu. Osaa kyllä puhua ja sujuvasti vielä. Ei kylläkään mikään hiihtopuolen fyysisen harjoittelun mestari. Eräässä lähetyksessä Kotikumpu laukoi, että äskettäin matkaan lähti Tuomas Harjula, joka tulikin juuri ensimmäiseen väliaikapaikkaan kilometrin kohdalle. Tuomas on kärjestä siinä jäljessä 20 sekuntia. Ihan hyvin lähti hiihto käyntiin! Että sillä lailla.

Niin....tunteisiin meni myös tämä suosikkijoukkueeni Kupsin touhuilu. Hommassa on ollut jo pitemmän aikaa tilanne, jossa seurassa kaikki ei ole kohillaan. Noo....on kuitenkin onniteltava satavuotiasta seuraa. Juhlavuosi siis. Joku sanoi, että tästä se alamäki alkaa. Ja niin se minunkin mielestä on alkanut. Tuolla Kanarian auringossa kuultiin tämä viimeisin valmentajauutinen, niin meni jo sen verran tunteisiin, että lähetin spostia Kupsin toimitusjohtajallekin. Tuttu kaveri, mutta eihän se rupusakille vastaa. Joka tapauksessa kausikortti on maksettu tulevalle kaudelle. Eli talkoissa mukana. Rahastahan tässä kaikessa on kyse. Niin....mutta jos alkaisi käymään katsomassa vain naisten pelit!

Tämä on tilanne, jolloin vuorokauden sisään aurinkoinen 25 asteen lämpö vaihtui karmeaan lumisohjoon. Lumitöitä eilen noin neljä tuntia. Ois pitäny jäädä. Sinne.

 

-Artsi