Kasisatasta ja muuta

Niin….suomalainen 800 metrin juoksu on rypenyt pohjamudissa useita vuosia niin miehissä kuin naisissa. Nyt tilanne on naisissa parempi kuin koskaan ennen ja miehissäkin kahteen vuosikymmeneen.

Hollon Late on pohtinut tätä ilmiötä ja miettinyt, mistä johtuu viime vuosien tason nousu. Naisissa kymmenen parhaan suomalaisen keskiaika oli viime vuonna 2.05.06. Kun muistetaan, että kolme vuotta sitten eli 2020 Kuiviston Saran takana Suomen toiseksi paras tulos oli 2.09,13. Eli kahdessa kesässä on tapahtunut valtava nousu, jolle ei näy loppua. Lajissa on valtava buumi päällä.

Saran ja Eveliinan esimerkki vaikuttaa muihin juoksijoihin. Kun yksi rikkoo rajoja, niin muidenkin silmissä asiat näyttäytyvät ihan erilaisina, sanoo Rami Virlander. Meillä on tosi hyviä ikäluokkia, porukkaa, jotka ovat esiintyneet nuorten arvokisoissa. Se ruokkii eteenpäin ja yhä useampi nousee paremmalle tasolle ja aiheuttaa hyvää ja tervettä kilpailua.

Miesten puolella ei voi hekumoida kymmenen parhaan keskiarvolla, mutta kolmen parhaan juoksijan tulosten keskiarvo on jo toinen juttu. Viime vuoden kolmen parhaan keskiarvoon 1.47.08 on viimeksi päästy vuonna 2000. Kausilla 2012-2019 yksikään meikäläinen ei alittanut 1.48 rajaa. Jotakin on siis tapahtunut viime aikoina.

800m:n harjoitteluun ei ole olemassa mitään yleispätevää kaavaa. Koska laji on sekä nopeutta että kestävyyttä vaativa, pitää ohjelmointi laatia hyvin urheilijakohtaisesti. Toinen tulee lajiin nopeuden, toinen kestävyyden kautta. Joku voi harjoitella tehokkaammin juoksematta isoja kilometrimääriä, toiselle pitkätkin lenkit ja pidemmät intervallit ovat avain 800m:n huipputuloksiin. Kummallakin lähestymistavalla huippu on saavutettavissa. Useimmille voisi soveltua kuitenkin kultainen keskitie, jossa olisi elementtejä sekä nopeuskestävyydestä että puhtaasti aerobisesta kestävyydestä.

Lisäksi Virlander listaa, että tason nousuun on vaikuttanut myös urheilijoiden lähes totaalinen sitoutuminen ja omistautuminen urheilemiseen. Se tuntuu jopa joskus hämmentävältä, koska meillä vain harva juoksija tienaa elantonsa urheilemalla. Lisäksi suhtautuminen korkean paikan harjoitteluun joko ulkomailla tai kotona alppimajassa on lisääntynyt selvästi. Entistä enemmän meillä tehdään asiat kuten huippu-urheilussa pitää tehdä. Kaikki eivät ole liiton tuen piirissä, mutta silti tällaisia omia ratkaisuja on tehty rohkeasti.

Niin...800 metrin tason noususta saatiin taas esimerkki Kuortaneen gp-kisoissa viime lauantaina, kun naisissa liki jokainen suomalainen takoi omat henkilökohtaiset enkat. Mensosen Veeran personal best kirjataan nyt numeroin 2.08.37. P-savoisten kautta aikain tilastossa Veeran edellä ovat enää Aulikki Kononoff ja Kirsi Pekkanen. Joko tänä suvena Veera kipuaa tilastossa ylöspäin, se jää nähtäväksi. Kuortaneella miesten puolella tonnivitosella P-savolaisten toinen huima eli Kauppisen Mikko paranteli myös omaa enkkaansa varsin selkeästi. Nyt numerot ovat 3.52.63. Tässäkin startissa aikas moni ylsi omaan ennätykseen.

Urheilulehdessä oli jututettu myös meidän nuorta tulevaisuuden kykyä eli Nathalie Blomqvistiä. Sielläkin näkyy se seikka, että treenaamista ei pelätä. Nathalie kertoo juoksevansa enimmillään 120-140 km per viikko. Helpoimmilla viikoilla noin sata. Nathalie kertoo pitävänsä pitkistä vauhtikestävyystreeneistä ja hän tekeekin Camilla Richardssonin kanssa läpi harjoitusvuoden samoja treenejä. Niin...Nathalie tuleekin kestävyyspuolelta ja ehkä hänen paras matkansa jatkossa saattaa olla vitonen.

Eli nyt ei muuta kuin lämmintä Juhannusta ja makkaran syöntiin. Siis tarkoitan juurikin itseäni. Tänä Juhannuksena syön sitten sitä kuuluisaa mestaruus makkaraa eli Tappara makkaraa. Tavoitteena Juhannus aattona kokkoa poltellessa se kuuluisa A-luokka eli 7 makkaraa. Ja nyt kun se on sitä itseään....niin menee tunteisiin.

 

-Artsi