Voi taivahan vallat, mikä timanttiliigan kilpailu. Siis se viime perjantainen Pariisi. Kolme maailmanennätystä saman illan aikana ja kaikki kestävyysjuoksussa. Ei tuollaista ole tässä pikku elämässä tullut ennen nähtyä.

Kenian Kipyegonin hirmuvedot jatkuivat nyt vitosen kisassa. Muutama aika sitten tonnivitosen ME ja nyt sitten vitosen. On muuten yllättävän hyvä yhdistelmä kokeilla ihan kansallisen tason menijällekin. Siis tonnivitosta ja vitosta. Niin….pikkusen päälle 14 minuutin ajat naisten puolella….on hurjaa. Meidän miehet olisivat hätää kärsimässä. Mutta Kipyegon onkin äiti, ja ne kestää vaikka mitä.

Entäs miesten esteet. Siinä Etiopian Girwa kirmaili ajan, joka oli kyllä aavisteltavissa aiempien kisojen jälkeen. Tämä kisa oli Girwan show. Muut jäivät inhimillisiin noteerauksiin. Ja Topikaan ei vielä saanut irti. Ainakaan sitä, mitä me fanaatikot uskoimme.

Kolmas ME syntyi harvemmin juostulta matkalta. Siinä Ingebrigtsen takoi kahden mailin enarit uusiksi. Kun vielä lisätään, että miesten kasilla nähtiin huima otatus, kun 7 parasta pysätti omegat 1.43 alkaviin aikoihin. Ja edelleen naisten vastaavalla matkalla nuori britti Hodgkinson oli hurjassa vauhdissa ja rallatteli 1.55 alkavan loppuajan. Se oli Pariisin taikaa!

Viime viikolla alkoi kotimainen Motonet gp-sarja Jyväskylästä. Ja sen huomasi, että Jyväskylä on yleisurheilukaupunki. Yleisöä oli niin paljon, että istumaan ei meinannut mahtua. Taisi kisamakkaratkin loppua ennen aikojaan. Vaikka makkaran hinta olikin jo 2,5 euroa.

Kisat olivat ihan hyvätasoiset. Yleisurheilu on muutenkin nyt maassamme melkoisessa nosteessa. Siitä kielii lukuisat SE:t, joita on koettu jo useita alkukevään aikana. Ja nyt oli sitten Jyväskylässä Reetta Hurskeen vuoro.

Kestopuolella nähtiin melkoinen harvinaisuus, kun miesten tonnivitosella kaksi meidän juoksijaa takoi matkan alle 3.40. Sitä ihmettä ei ole ihan äskettäin nähty. Rinne ja Heikkinen on kyllä kova pari, joiden otatuksia on hieno katsoa. Tonnivitosen B-erässä Vieremän Cooper-Kauppinen otti komean voiton ajalla 3.57. Ei siis ihan enari, mutta mallikas veto. Reippaan Tero Reinikainen oli erän 5:s.  Naisten kasilla A-erässä Mensosen Veera jäi kauden avauksessa 2.12 alkavaan aikaan. Meno oli vielä varsin nihkeää, mutta niinpä se oli vähän muillakin. Kauden eka kisa on aina eka.

Ja otetaanpa sitten vielä joku sananen Paavo Nurmi -gameseista. Niin....ne olivat maailmanluokan kekkerit. Yleisöä aivan mahtavasti ja tulostasokin huikea. Veti vertoja aivan hyvin näille Timanttiliigan kisoille. Toivottavasti järjestäjät eivät lähde huuhailemaan Timanttiliigan statusta. Pysyttäisiin vaan tällaisessa konseptissa.

Kestävyysjuoksupuolella nähtiin jälleen huikeita vetoja. Kahden ratakierroksen matkalla Eve Määttänen, eka kertaa alle kaksi minuuttia. Ei se SE ole mikään mahdottomuus jo tänä kesänä. Ja myös Joonas Rinne....kaikkien aikojen suomalaistilastoissa menee komeasti 5:lle sijalle. Tämä kaksikko on kehittynyt hienosti viime vuosina. Toinen miehensä valmennuksessa ja toinen äitinsä ohjauksessa. Molemmat lähestyvät 30 ikävuotta eli alkavat lähestyä kestävyysjuoksijan parhaita vuosia.

Esteissä oli paljon pedattu Raitasen Topin suuntaan. Topi oli kuitenkin ulkona kuin lumiukko, vaikka helteisessä säässä juostiinkin. Kolme kisaa lyhyessä ajassa oli varmaankin liikaa ja nyt lienee pieni mietinnän paikka. Nathalie Blomqvist onnistui tonnivitosella kohtuullisesti. Eka kisa pienten vammojen jäljiltä. Eiköhän suunta ole nyt ylöspäin.

P-savolaisista juoksijoista mukana oli naisten kasin B-erässä Veera, jonka meno oli jo nyt ihan eri luokkaa kuin viikko sitten Jyväskylän kisassa. Turussa eka kierros meni 63 sekkaan eli suunnilleen samaan kuin Jyväskylässäkin. Mutta toinen kieppi oli nyt liki 4 sekkaa kovempi. Loppuaika 2.08.78 on Veeran upea oma enkka ja sijoitus kisan 5:s. Vielä eka kierroksen jälkeen Veera juoksi joukon hännillä, mutta lopun raju tykitys nosti sijoitusta huimasti. Niin...ja laji on varsin mielenkiintoinen, sillä nytkin urheilijan suorituskyky nousi muutamassa päivässä melkoisesti.

Urheilulehti oli tehnyt vertailun, jossa oli tehty tilasto siitä, ketkä ovat tämän hetken parhaat suomalaiset yleisurheilijat ja mitkä ovat parhaat lajiryhmät. Tilasto oli tehty silleen, että oli laskettu kunkin lajin Suomen ja maailman kolmen parhaan tuloksen keskiarvot ja verrattu niitä prosentuaalisesti, miten kaukana maailman kärkikolmikon keskituloksesta Suomen kärkikolmikko on. Tulokset olivat jossain määrin yllättäviä. Esimerkiksi naisten pika-aidat ovat lajien joukossa vasta 7:lle sijalla.

Parhaat lajit (5 parasta)

1. M 800m (3,63 %)
2. N seiväs (4,53%)
3. M1500m (4,78%)
4. M100m (4,89%)
5. N800m (4,91%)

Heikoimmat lajit (5 huonointa)

1. Mkuula (19,90 %)
2. Mkiekko (19,48%)
3. Nkiekko (18,12%)
4. N3000m esteet (16,85%)
5. M10 ottelu (16,71%)

Eli tällaista vertailua oli Urheilulehti tehnyt. Urheilijoiden listausta en viitsi edes laittaa näkyviin. Tämähän aiheuttaa taatusti jonkinsortin keskustelua ja polemiikkiä. Mutta mikäs ei aiheuttaisi.

Eli jatketaanpa tästä kesäisestä säästä nauttien....

 

-Artsi