Helmikuuta mennään….

 

Ensi kuun jälkeen on jo huhtikuu….eli kevättä rupeaa olemaan rinnassa. Vai onko sittenkään, kun katselee noita lumikasoja tuossa ympärillä. Sulavatkohan nuo ennen Juhannusta?

 

Helmikuun alun Vantaan SM-hiihdoista jäi mieleen…..

 

Vaikkapa Pennasen Valtteri, tämä PHS:n nuori hiihtäjälupaus. Uran paras sprinttitulos aikuisten sarjassa ja kirsikkana kakussa parisprintin pronssimitali. Ei ihme, että veti ilmeet tyytyväiseksi. PHS:lla on tällä hetkellä ja on aiemminkin ollut todella paljon äärettömän lahjakkaita ja lupaavia junioreja. Kuitenkaan Puijon omista kasvateista ei ole tainnut vuosikausiin nousta aikuisten sarjaan SM-kärkipäähän menestyviä hiihtäjiä. Olisiko vaikkapa Valtteri siihen valmis. 

 

P-savolaisista Siilistä lähtöisin oleva Ukkolan Johanna onnistui myös mainiosti. Samoin kuin Puijon Anni Huovinen. Yhteistä näille kaikille kolmelle on, että Valtteri ja Anni opiskelevat lääkiksessä ja myös Johanna tekee päivätyötä Kysillä. Opiskelut eivät ole ainakaan Valtteria haitanneet, sillä pojan meno on laduilla parantunut täksi talveksi huimasti. Sitä vastoin Anni sanoi haastattelussa, että tavoitteellinen urheilu on lääkiksen rinnalla hankalaa. 

 

Iivolla oli Vantaan kisoissa sääennusteet ja säännöt hukassa. Surkeaa käytöstä olympiavoittajalta. Kaverista ei ota selvää erkkikään, sanoi joku. Ja toinen lisäsi, että kaverin pitäisi oppia häviämäään. Turha kiroilu ja tiuskiminen kisapaikalla tai vinoilu jostain palkintorahoista ja ties mistä on häpeällistä. Mutta noo, jospa se siitä tasoittuu. Iivo kävi sitten Iisalmen pm-kisoissa tekemässä kovan treenin. Hieno ele, että osallistui maakunnan hiihtotapahtumaan. 

 

Vielä sen verran hiihdon SM-kisoista, että miesten ja naisten hiihdossa on tällä hetkellä jonkinsortin tasoerot. Miesten 20km kisan hiihti loppuun 131 hiihtäjää. Kisan 20:s hävisi kärkeen VAIN 3.40 min. Naisissa vastaavalla matkalla loppuun hiihti ainoastaan 47 hiihtäjää ja kisan 20:s jäi kärjestä PALJON eli liki 10 minuuttia. Niin, kyllähän meidän naishiihtäjien syntymäajat kertovat sen, että jos ja kun sieltä poistuu lähivuosina muutama kasvo, niin kansainvälinen menestys on muisto vain. 

 

Yleisurheilun puolella käytiin SM-hallit Tampereella. Itsekin piti mennä paikanpäälle, mutta lumikaaos teki tepposet. Olihan hienot kisat. Ainakin TV:n välityksellä. Ja varsinkin kestävyysjuoksun puolella osallistujien määrä oli aiempiin vuosiin verrattuna oikeinkin hyvä. Tämähän kertoo vain lajin noususuhdanteesta. 

 

Huikein veto nähtiin Nathalie Blomqvistin toimesta. Varsinkin pari vikaa rundia nainen veti siihen malliin, että aivan heikotti. Kyseessä on yksi meidän lahjakkaimmista juoksijoistamme ja kun hän on nyt pysynyt terveenä ja oleilee liki koko talven etelässä ja korkeella, niin tulosta tulee. 

 

Niin, tuosta tuli mieleen, että nämä suomenruotsalaiset juoksijat ovat jo useana vuonna olleet meillä huimassa vedossa. Tehdäänkö ruotsinkielisissä seuroissa perusasioita muita paremmin ja miten vaikkapa kestävyysjuoksijoiden valmennus ja treenaaminen poikkeaa muista. Tiedä sitten, mutta paljon tulee mieleen juoksijoita sieltä suunnalta ihan viimeisten vuosien ajoilta, jotka ovat hallinneet meidän markkinoita. 

 

Treen SM-hallien P-savolaisten parhaimmista kestävyyssuorituksista vastasi Mensosen Veera. Mitali jäi vielä saamatta, mutta tonnivitosen 4:s ja kasin 6:s sija ovat kuitenkin upeita sijoja tällä tasolla. Ajat 4.29.07 ja 2.10.73 ovat ookoo noteerauksia, mutta kuten Veera totesi: Parempaan olisi pitänyt pystyä. Ja varsinkin tonnivitosella olisi pitänyt pystyä menemään siinä kärkikolmikon vauhdissa. Muista P-savolaisista voidaan mainita Visan Katariina Kärkkäisen kolmosen 10:s sija hyvällä ajalla 9.53. Siipon Pinja Laasanen kellotti ajan 10.08,11

 

Miesten keskimatkoilla nähtiin mielenkiintoisia tapauksia, kun B-erien voittaja pamahti koko kisan mitalistiksi. Sen siitä saa, kun A-erässä ei tajuttu tai pystytty pitämään parempaa vauhtia. Tällaista ei sentään naisten puolella sattunut. Miesten tonnivitosen ylläri oli, kun Aleksi Kivelä kiri lopussa ohi viime aikojen komeetan Santtu Heikkisen. Kolmella tonnilla upean kirin iskenyt ja ensi kesän EM-kisoihin pyrkivä Mika Kotiranta pokkasi kultaa. 

 

Naisten tonnivitoselta tuli vielä mieleen Suolahden Urhon Saija Seppä, joka nappasi pronssia. Saijahan on juoksija, jota tituleerattiin jo 7 vuotta sitten Suomen lupaavimmaksi nuoreksi maileriksi. Ennätyshän hänellä on vuodelta 2017 4.19. Upeaa, että Saija pystyy satsaamaan edelleen lajiin ja on pääsemässä muutaman vuoden jälkeen elämänsä iskuun. 

 

Monta muutakin hienoa tarinaa voisi esitellä, mutta jätetään ne nyt tähän. Palaillaan taas astialle, kun sen aika koettaa.....

 

Ai niin....pressanvaalitkin olivat ja menivät. Ja on se varmaa, että nyt meillä on ainakin kestävyyskunnoltaan maailman kovakuntoisin presidentti. Otetaan vaikka hänen Cooperin tulos parin vuoden takaa eli 3340m. Se on yli viiskymppiselle kova tulos. Jää monelta juoksematta. Ainakin 12 minuutissa. Elikkä: Ylös, ulos ja lenkille!

 

Live is life, toteaa Artsi